etelänaapurista – from south

Anteeksi, mutta tämä kirjoitus on saatavana ainoastaan näillä kielillä: Amerikanenglanti.

Kirjoitan seuraavassa Taito-lehdessä arvion uusista virolaisista käsityökirjoista. The letters of Kihnu Roosi, Eesti sokikirjad ilma laande lailai ja Eesti labakindad ilma laande laiali ovat käsittelyssäni. Niistä siellä enemmän.

Mutta miksi sitten kirjoitan niistä täällä. No, siksi, että olen miettinyt näitä hienoja kirjoja tosi paljon. Olen lähinnä ihmeissäni, että etelänaapurissa ollaan sangen kiinnostuneita omasta kulttuurihistoriasta, erityisesti kansankulttuurista. Miksi me täällä Suomessa vähättelemme omaa rikasta kansankulttuuriamme? Miksei meillä voida julkaista tällaisia upeita teoksia? Nämä kaikki kolme kirjaa on painettu paksulle kiiltävälle paperille, niissä on kaunis taitto ja kovat kannet. Eikö tämä kannata meillä? Eikö näitä kirjoja ostaisi kukaan, jos kyseessä olisivat Suomen käsityöaarteet? Eikö meillä ole osaamista? Eikö meillä ole alan tutkijoita? Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemiassa on kansantaiteelle ihan omat linjansa, niin kansanmusiikille kuin käsitöillekin. Miksi meillä ei ole vastaavaa? Eikö aarteitamme arvosteta? Mikä meissä on vikana! Katsokaa näitä kirjoja!

Look at these books! Why do they publish these gorgeous books in Estonia, but not in Finland. This post is argueing about it.

Minä ostaisin kotimaiset vastaavat heti ja odottaisin kirjojen tuloa markkinoille kieli pitkällä! Mikä tässä sitten maksaa?